by Aino Latva-Rasku

Nordic Obesity Meeting järjestettiin 1.-3.2.2024 Helsingissä Pikku-Finlandialla Töölönlahden upeissa maisemissa. Osallistujia oli yli 250, ilahduttavasti myös kaukaa Pohjoismaiden ulkopuolelta. Yleisöön kuului alan osaajia mukavan laajasti lääkäreistä, tutkijoista ja hoitajista ravitsemusterapeutteihin, ja ohjelma kattoi muutamassa päivässä paljon kliinistä asiaa ja uusimpia tutkimustuloksia.

Kokouksen aloitti ja päätti pohjoismaisten edustajien esittely kunkin maan ajankohtaisista aiheista. Vaikka terveydenhuoltojärjestelmissä on jonkin verran eroja, useat maat painivat samojen ongelmien kanssa. Erityisesti puhuttivat GLP-1-lääkityksen hinta ja korvattavuusehtojen heikentyminen useassa maassa ammattilaisten ja potilasyhdistysten vastustuksesta huolimatta. Lääkehoidon suhteen useissa maissa toistuva huolenaihe oli myös huomattava alueellinen ja sosioekonominen vaihtelu lääkehoidon saavutettavuuden suhteen.

Lapsuuden ja nuoruuden lihavuuden ehkäisyn ja hoidon haasteet

Toisena toistuvana teemana olivat lapsuuden ja nuoruuden lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon tähtäävät ohjelmat, joita oli käynnissä etenkin Tanskassa ja Norjassa. Norja on myös ensimmäinen Pohjoismaa, jossa epäterveellisten ruokien mainostus ollaan kieltämässä alle 16-vuotiailta, mutta sinänsä hyvän ehdotus on ollut erittäin hankala toteuttaa. Lapsuuden ja nuoruuden lihavuuteen paneuduttiin myös perjantain toisessa sessiossa. Professori Claude Marcus korosti luennollaan, miten terveellisen painon alueelle olisi tärkeää jo lapsuuden aikana, jos halutaan että tällä saavutetaan terveyshyötyjä myöhemmällä iällä. Nuoruusikään mennessä saavutetulla normaalilla painolla on todettu olevan huomattavasti suurempi vaikutus kuin aikuisiällä saavutetulla painonlaskulla sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja syöpätautien ehkäisyyn. Ongelmaksi muodostuvat kuitenkin hoidon järjestämisen haasteet. Sen lisäksi että tehokkaiden lääkkeiden korvattavuuden ehtoja on tiukennettu, etenkin lasten ja nuorten kohdalla hoidon lopettamisesta seuraava painonnousun riski on huomioitava. Pohjoismaissakin on tehty lihavuusleikkauksia nuorille alle 18-vuotiaille, mutta kun otetaan huomioon jopa 20 % riski leikkauksen epäonnistumiselle ja painonlaskutavoitteesta jäämiselle, tämäkään ei ole helppo valinta alaikäisen potilaan kohdalla.

Lapsuuden ja nuoruuden primaaripreventiossa laajoista liikunta- ja ruokavaliotutkimuksista ei ole löytynyt avaimia lihavuuden ehkäisyyn, mutta kysymys ruutuajan määrästä on ollut viime vuodet ajankohtainen. David Horner esitteli tanskalaisesta COPSAC (Copenhagen Prospective Studies on Asthma in Childhood) kohortista saatuja tuloksia, joissa suurempi keskimääräinen ruutuaika ei yksiselitteisesti lisännyt lihavuuden riskiä, vaan olennaista oli lisääntyneeseen ruutuaikaan liittyvä vähentynyt unen määrä, mistä on aiemmin saatu jo viitteitä IDEFICS-tutkimuksessa. Unen määrän tarkkailu ja riittävästä unesta huolehtiminen ovatkin varmasti jatkossa hyviä ensimmäisiä pieniä muutoksia, joita suosittelisin lihavuuden kanssa kamppaileville lapsiperheille.

Mitä hoitovaihtoehtoja tulevaisuus tuo?

Lauantaina puhunut Andres Acosta (Mayo Clinic, Yhdysvallat) kertoi omalla klinikallaan toteutetusta lihavuuden eri taustasyiden täsmähoidosta. Toistaiseksi enemmän tutkimuskäytössä olleessa asetelmassa pyrittiin löytämään potilaille ensisijainen painonlaskua estävä tekijä (keskushermostoperäinen nälkä, suolistoperäinen nälkä, tunnesyöminen, hidastunut energiankulutus), ja hoito pyrittiin kohdistamaan todettuun ongelmaan. Vaikka haasteena on ettei usean potilaan kohdalla jako selkeään ryhmään ole mahdollista, potilaat ovat todennäköisesti tyytyväisiä silloin kun selkeä kohde löytyy, ja tällöin tuloksetkin olivat erinomaisia. Acostan ryhmä työstää parhaillaan geenipaneelitutkimusta, jolla oikean fenotyypin löytämisen pitäisi olla mahdollista ilman aikaavieviä ja kalliita tutkimuksia. Saamme ehkä lähivuosina nähdä tuleeko tämä jatkossa laajemman mielenkiinnon kohteeksi, kun itse tehtävien geenitutkimusten suosio ja saatavuus ovat muutenkin kasvaneet.

Lisäksi posteriesityksissäkin kävi hyvin ilmi, miten erilaiset nimenomaan painonhallinnan tukena toimivat kännykkäsovellukset ovat lisääntyneet vauhdilla sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa. Useimmissa tulokset vaikuttivat erittäin lupaavilta, samoin kuin Terveyskylän painonhallintatalossa, ja jäänkin mielenkiinnolla odottamaan mitä näin toteutetun hoidon pitkäaikaisvaikutukset ovat.

Lihavuus ja kehopositiivisuus

Erinomaisesta tieteellisestä annista huolimatta kokouksen parasta antia oli kokemusasiantuntijoiden nostaminen esiin, joten suuret kiitokset Veera Biancalle ( https://www.veerabianca.com/ ) ja Ulla Brandtille. Erityisesti Veeran kokemuksista sai hyvin käsityksen, miten uuvuttavaa on, kun ympäröivä maailma keskittyy jatkuvasti vartalon kokoon riippumatta siitä mitä teet, ja etenkin lapsia ja nuoria ajatellen on hienoa että hän jatkaa työtään sosiaalisessa mediassa.

Lihavuuteen liittyvien asenteiden muuttamiseen keskityttiin myös prof. Arya Sharman luennolla, sekä Pohjoismaiden edustajien paneelikeskustelussa. Työ sen eteen, että lihavuus ymmärretään sairaudeksi eikä ihmisen ominaisuudeksi jatkuu, ja tämän tiedon levittämisen eteen tehdään töitä kaikissa Pohjoismaissa. Samoin työ sen eteen miten lihavuudesta puhutaan ja millaista kuvastoa käytetään viestinnässä ovat aktiivisen kampanjoinnin kohteena, ja suomalaistenkin ammattilaisten kannattaa tutustua tanskalaisen kokoamaan kuvapankkiin, jota voi käyttää vapaasti ei-kaupallisiin tarkoituksiin ( https://www.ncfo.dk/faglig-viden-og-materialer/billedbank/ ).

Suomen lihavuustutkijat ry:n matka-apurahalla posteriesitykseen

Osallistuin kokoukseen SLT:n myöntämällä matka-apurahalla, ja pääsin esittelemään lihavuuden aivojen aineenvaihdunnassa aiheuttavia muutoksia 2.5 minuutin suullisessa esityksessä ja posterin kanssa pitkillä kahvitauoilla. Lyhyet ”teaser talk” puheet olivat itselleni uusi kokemus, mutta erittäin hauska tapa yrittää herättää kuulijoiden kiinnostus, ja toivon että tämä vapaamuotoisempi tapa jäisi käyttöön myös jatkossa! Keskustelu posterialueella ja luennoilla oli aktiivista ja monipuolista, ja tunnelma kokouksessa oli muutenkin hyvin positiivinen.

Kiitos hienosta kokemuksesta järjestäjille, ja odotan innolla ensi vuoden kokousta Tukholmassa!

Aino Latva-Rasku