by Ella Muhli
Olen lastentauteihin erikoistuva lääkäri, joka tutkii väitöskirjatyössään raskaudenaikaisen ylipainon ja raskausdiabeteksen pitkäaikaisvaikutuksia äidin ja lapsen metaboliseen terveyteen. Osallistuin ensimmäistä kertaa Pohjoismaiden lihavuustutkimuksen kongressiin alkuvuodesta 2024 Helsingissä. Nuorten ja lasten ylipainon esiintyvyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, ja arviolta noin neljäsosalla 2‒16-vuotiaista suomalaisista pojista ja noin viidesosalla saman ikäisistä suomalaisista tytöistä on ylipainoa. Ylipainoon liittyvät aineenvaihdunnan muutokset lisäävät erityisesti valtimosairauksien ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden riskiä, joten ylipainon ja lihavuuden hoito on merkittävää pitkäaikaisen terveyden näkökulmasta.
Pohjoismaiden lihavuustutkimuksen kongressi järjestettiin tänä vuonna Pikku-Finlandiassa Helsingissä, ja Suomen Lihavuustutkijat ry onnistui järjestelyissä hienosti. Kongressin tarkoituksena oli kerätä yhteen tutkijoita ja kliinikoita jakamaan ajankohtaisia näkökulmia lihavuuden ehkäisystä, hoidosta ja vaikutuksista Pohjoismaissa. Pääsin osallistumaan kongressiin ensimmäistä kertaa Suomen Lihavuustutkijoiden myöntämällä apurahalla, ja esittelin posterimuodossa esimakua väitöskirjani toisesta osatyöstä.
Kongressin suullisissa esityksissä kuultiin muun muassa lihavuuden ja siihen liittyvien muiden sairauksien biologiasta, lihavuuden ehkäisyyn liittyvistä näkökulmista, lihavuuden nykyaikaisesta hoidosta Pohjoismaissa ja lihavuuteen liittyvästä stigmasta. Oli innostavaa kuulla Pohjoismaiden (ja myös muun maailman) johtavien lihavuustutkimuksen asiantuntijoiden näkemyksiä. Lisäksi kongressiin oli kutsuttu puhujia, jotka kertoivat lihavuuden hoidosta ja vaikutuksista potilaan näkökulmasta. Tämä toi arvokkaan lisän keskusteluun. Suullisiin sessioihin oli valittu puhujiksi myös nuoria lihavuustutkijoita, jotka esittelivät omia tutkimusaiheitaan.
Erikoistun Keski-Suomen keskussairaalassa lastenlääkäriksi, joten oli opettavaista kuulla viimeaikaisesta lasten ja nuorten ylipainoon ja lihavuuteen liittyvästä tutkimuksesta niin suullisissa sessioissa kuin posterimuodossa. Lasten ylipaino ja lihavuus on Pohjoismaissa yleistä ja merkittävä riski monille muille metabolisille sairauksille ja sydän- ja verisuonitaudeille. Pääsin käymään hyviä keskusteluja useiden postereiden äärellä. Erityisesti mieleeni jäi, että ylipainon remissio lapsuudessa voi vaikuttaa tyypin 2 diabeteksen ja useiden syöpien riskiin myöhemmin elämässä myönteisesti, ja että lisääntynyt ruutuaika on nuorilla yhteydessä kardiometaboliseen kokonaisriskiin. Yksi mahdollisuus lasten ylipainon hoitoon ja ehkäisyyn ovat koulupohjaiset interventiot, ja on hyvin mahdollista, että GLP-1-analogien käyttö nuorten lihavuuden hoidossa lisääntyy tulevaisuudessa.
Väitöskirjatyöni aiheena on raskaudenaikaisen ylipainon ja raskausdiabeteksen pitkäaikaisvaikutukset äidin ja lapsen metaboliseen terveyteen. Esittelin kongressissa tuloksia raskaudenaikaisen ruokavalion laadun ja painonnousun yhteyksistä kehon rasvaprosenttiin vuosi raskauden jälkeen. Terveellinen kehonkoostumus raskauden jälkeen voi vaikuttaa myönteisesti äidin terveyteen pitkällä tähtäimellä ja suojata äitiä ja sikiötä komplikaatioilta seuraavassa raskaudessa. Olemme tutkineet ruokavalion laatua raskausaikana sekä validoidulla kyselyllä että ruokapäiväkirjoista lasketuilla malleilla tutkimusryhmässämme. Tutkimusryhmämme työtä esiteltiin kongressissa myös parissa muussa posterissa ja yhdessä suullisessa esityksessä.
Kokonaisuudessaan Pohjoismaiden lihavuustutkimuksen kongressi oli antoisa ja monipuolinen kokemus, josta sai ideoita oman tutkimustyön jatkamiseen. Ilta-aktiviteettina pääsi myös tutustumaan Helsingin kaupungintaloon, mikä oli kiinnostava lisä onnistuneeseen kongressiin.
Ella Muhli
