Jo joka viides alakoululainen on ylipainoinen tai lihava. Tiedetään, että heistä tulee usein lihavia aikuisia. Kehityksen kääntämiseksi olisi tärkeä tietää, mikä lihavuudelle altistaa. Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy elintavoin -tutkimuksessa (RADIEL) suurin rasvaprosentti ja painoindeksi oli niillä viisivuotiailla, joiden paino oli kehittynyt nopeimmin kahteen ikävuoteen mennessä.
Lasten lihavuus on lisääntynyt myös meillä Suomessa. 1970-lukuun verrattuna ylipainoisia tai lihavia lapsia on nyt kaksi tai jopa kolme kertaa enemmän1. Tällä on monia vaikutuksia niin lasten henkiseen kuin fyysiseenkin terveyteen2. Nämä lapset kokevat useammin terveytensä huonoksi ja kärsivät myös huonosta itsetunnosta ja kiusaamisesta. Ylipainosta johtuvaa rasvamaksaa ja metabolista oireyhtymää tavataan yhä enenevässä määrin jo murrosiän kynnyksellä.
Lihavuuden taustatekijöiden jäljillä
Emme kuitenkaan vielä tiedä, milloin lasten lihavuus saa alkunsa ja mitkä kaikki tekijät sille polulle ohjaavat. Jos löytäisimme myötävaikuttavia tekijöitä, voisivatko ne luoda mahdollisuuden vaikuttaa tapahtumien kulkuun ja ohjata kasvupolkua uusille urille? Löytääksemme näihin kysymyksiin vastauksia, päätimme tutustua syvemmin lasten varhaiseen kasvuun ja siihen vaikuttaviin tekijöihin.
Yhteensä 720 äitiä, joilla oli joko painoindeksi yli 30 tai raskausdiabetes taustalla, osallistuivat RADIEL (Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy elintavoin) -projektiin3. Seurasimme projektin aikana syntyneitä 570 lasta ja keräsimme neuvoloista heidän kasvutietonsa. Viiden vuoden iässä lapset tulivat yhdessä äitiensä kanssa tutkimuskäynnille ja mittasimme myös heidän elintapojaan liikuntamittarein sekä ruokapäiväkirjoin. Elintavoilla on kuitenkin tärkeä rooli, kun pohditaan lihavuuden kehittymistä4,5.
Mitä merkitystä vauvan nopealla painonnousulla voi olla?
”Hoikkana” syntyneillä vauvoilla, jotka keräsivät painoa nopeimmin kahden ensimmäisen vuoden aikana, oli viiden vuoden iässä korkein painoindeksi ja rasvaprosentti6. Näin siitäkin huolimatta, että huomioimme sekä lasten elintavat että syntymäpainon. Usein niin äidit kuin me ammattilaisetkin pelkäämme vauvan suurempaa syntymäpainoa ja toisaalta ihailemme nopeasti kasvavia vauvoja. Nämä tuloksemme kannustavat kuitenkin tuulettamaan perinteisiä ajatuskuvioita.
Miten voisimme vaikuttaa varhaiseen kasvuun?
Mitä varhaisemmin pystyisimme puuttumaan lasten lihavuuden kehittymiseen, sitä parempi. RADIEL-tutkimuksessa äidin ylipaino ja synnytys keisarileikkauksella olivat yhteydessä vauvan kiihtyvään painokehitykseen. Vähintään kolmen kuukauden täysimetys puolestaan vähensi riskiä epäsuotuisalle kasvulle.
Aiempien tutkimustulosten mukaan tämänkin polun voi kääntää. Elintapoihin keskittymällä lapsen kasvukin voi vaihtaa suuntaa7 ja neuvola- ja kouluterveydenhuolto näyttelevät tässä tärkeää roolia8. Tukemalla imetystä ja välttämällä turhia sektioita voimme ammattilaisina ehkä edesauttaa lapsia saamaan mahdollisimman optimaaliset olosuhteet hyvälle kasvulle.
Emilia Huvinen ja Anna-Kaisa Tuomaala
Emilia Huvinen, Anna-Kaisa Tuomaala, Paula H Bergman, Jelena Meinilä, Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Elina Engberg, Saila B Koivusalo, Ascending Growth is Associated with Offspring Adiposity in Pregnancies Complicated with Obesity or Gestational Diabetes, The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism, Volume 106, Issue 5, May 2021, Pages e1993–e2004, https://doi.org/10.1210/clinem/dgaa979
Viitteet:
1. (THL) FIfHaW. Childhood obesity in Finland 2019. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lasten-ja-nuorten-ylipaino-ja-lihavuus. Accessed.
2. Sahoo K, Sahoo B, Choudhury AK, Sofi NY, Kumar R, Bhadoria AS. Childhood obesity: causes and consequences. J Family Med Prim Care. 2015;4(2):187-192.
3. Koivusalo SB, Rono K, Klemetti MM, et al. Gestational Diabetes Mellitus Can Be Prevented by Lifestyle Intervention: The Finnish Gestational Diabetes Prevention Study (RADIEL) A Randomized Controlled Trial. Diabetes Care. 2016;39(1):24-30.
4. Skrede T, Steene-Johannessen J, Anderssen SA, Resaland GK, Ekelund U. The prospective association between objectively measured sedentary time, moderate-to-vigorous physical activity and cardiometabolic risk factors in youth: a systematic review and meta-analysis. Obesity Reviews. 2019;20(1):55-74.
5. Laitinen TT, Nuotio J, Rovio SP, et al. Dietary Fats and Atherosclerosis From Childhood to Adulthood. Pediatrics. 2020;145(4).
6. Huvinen E, Tuomaala AK, Bergman PH, et al. Ascending growth is associated with offspring adiposity in pregnancies complicated with obesity or gestational diabetes. J Clin Endocrinol Metab. 2021.
7. Mead E, Brown T, Rees K, et al. Diet, physical activity and behavioural interventions for the treatment of overweight or obese children from the age of 6 to 11 years. The Cochrane database of systematic reviews. 2017;6(6):Cd012651.
8. Häkkänen P, Ketola E, Laatikainen T. Screening and treatment of obesity in school health care – the gap between clinical guidelines and reality. Scand J Caring Sci. 2018;32(4):1332-1341.
