By Hanna Lagström, ravitsemustieteen dosentti, Turun yliopisto

Huono-osaisemmalla asuinympäristöllä on selvä yhteys nousujohteiseen painokehitykseen lapsuudessa. Tuoreessa suomalaisessa 11 023 lapsen kohorttia hyödyntävässä tutkimuksessa havaittiin, että hyväosaisilla asuinalueilla lapset olivat syntyessään painavampia, mutta kehitys tasaantui jo neljän vuoden iässä. Ylipainon riski oli huono-osaisilla asuinalueilla lapsilla 1,4-kertainen. Lihavuuden ennaltaehkäisyyn tähtääviä toimenpiteitä tulisikin kohdentaa tietyille asuinalueille ja ikäryhmille.

• 

Maailman terveysjärjestö WHOn tuoreen raportin¹ mukaan lähes neljäsosa eurooppalaisista aikuisista on ylipainoisia. Lihavuus on lisääntynyt Euroopan alueella viimeisten viiden vuosikymmenen aikana yli 138 prosenttia, ja tämä koskettaa lapsia ja nuoriakin, myös Suomessa². Suomalaiset vauvat syntyvät maailman terveimpinä, mutta lasten ylipainokehityksen pysäyttämisen kannalta on tärkeää tunnistaa lapset, joilla on suuri riski lihavuuteen.

Uutena näkökulmana on nostettu esille asuinympäristön merkitys. Asuinalueen sosioekonominen huono-osaisuus näyttää lisäävän lasten ylipainon riskiä joko suoraan tai epäsuorasti perheen elintapojen ja terveyskäyttäytymisen kautta³. Sosiaalinen asuinympäristö voi tarjota kehyksen, joka määrittää terveyskäyttäytymistä jo lapsuudesta lähtien. Olisikin tärkeää tietää, missä iässä asuinalueen huono-osaisuuden yhteys lasten ylipainon riskiin ilmenee.

Yli 11 000 lapsen kasvutiedot yhdistettiin tarkkoihin tietoihin asuinalueista

Vastataksemme tutkimuskysymykseen käytimme varsinaissuomalaista syntymäkohorttia. Yhteensä 11023 lasta seurattiin syntymästä aina seitsemän vuoden ikään saakka. Tähän aineistoon yhdistettiin lasten asuinhistoria syntymästä kouluikään ja kasvutiedot kerättiin lastenneuvoloista.

Tieto asuinalueiden sosioekonomisesta huono-osaisuudesta on saatu Tilastokeskuksen ruututietokannasta. Siinä koko Suomi on jaettu ruutuihin, joiden väestörakennetta tietokanta kuvaa. Kunkin ruudun sivun pituus on 250 metriä. Asuinalueen huono-osaisuuden mittari perustuu siihen, kuinka suuri prosenttiosuus yli 18-vuotiaista on saanut vain perusasteen koulutuksen, mikä on työttömien osuus alueen koko työvoimasta ja mitkä ovat alueen kotitalouksien keskimääräisiset vuositulot.

Huono-osainen asuinalue lisää lapsen ylipainon riskiä

Huono-osaisella alueella asumisella oli selvä yhteys lapsen nousujohteiseen painokehitykseen. Vastaava käyrä oli hyväosaisten alueiden lapsilla lähes vaakatasossa, mikä kertoo painon kehityksen tasaisuudesta. Hyväosaisilla asuinalueilla lapset olivat syntyessään painavampia, mutta kehitys tasaantui jo neljän vuoden iässä. Tulokset olivat riippumattomia tutkittavien lasten äitien sosioekonomisesta tilanteesta, siviilisäädystä tai terveydestä.

Asuminen huono-osaisella alueella oli merkittävä riski sen kannalta, että lapsille kehittyi ylipainoa kouluikään mennessä. Huono-osaisimmilla alueilla asuvien lasten ylipainon riski oli 30 prosenttia, kun vastaava luku hyväosaisimmilla alueilla asuvilla lapsilla oli 22 prosenttia. Tämä tarkoittaa 1,4-kertaista ylipainon riskiä. Lihavuuden osalta riski oli huono-osaisilla alueilla vielä korostetumpi, 1,8-kertainen.

Asuinalue on itsenäinen riskitekijä lasten ylipainolle

Asuminen huono-osaisella asuinalueella on merkittävä riskitekijä epäsuotuisalle painonkehitykselle alle kouluikäisillä lapsilla. Näin voidaan todeta myös silloin, kun tarkastelussa huomioidaan muitakin ylipainon riskiä lapsuudessa lisääviä tekijöitä⁴, kuten ennenaikainen synnytys, äidin ikä, ensisynnyttäjyys, yksinhuoltajuus, maahanmuuttajatausta, raskauden aikainen tupakointi, äidin raskautta edeltänyt lihavuus, raskausdiabetes, muut äidin raskaudenaikaiset sairaudet tai äidin sosioekonominen asema.

Lasten painokäyrän jyrkkä nousu alkoi jo neljän vuoden iässä, ja tämä johtanee ylipainoon ja myöhemmin lihavuuteen. Asuinalueen sosioekonominen huono-osaisuus on myös liitetty lisääntyneisiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, diabeteksen ilmaantuvuuteen sekä huonompiin ruokatottumuksiin aikuisilla^5,6

Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kohdentamalla voidaan vähentää eriarvoisuutta

Tulevaisuudessa olisi tärkeää huomioida lapset, jotka asuivat huono-osaisilla asuinalueilla. Tutkimuksemme mukaan heidän painonkehityksensä oli epäsuotuisaa, vaikka huomioitiin useita ylipainon riskiä lisääviä tekijöitä. Jos ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kohdennettaisiin tietyille asuinalueille ja ikäryhmille, se todennäköisesti parantaisi toimenpiteiden tehokkuutta.

Joissakin tutkimuksissa asuinalueen ominaispiirteet, kuten pääsy liikuntatiloihin, leikkikentille ja puistoihin sekä ruokakauppojen läheisyys ja niiden elintarvikevalikoima, on yhdistetty myös lasten lihavuusriskiin^7,8. Nämä tekijät voivat selittää osin myös tässä suomalaisessa aineistossa havaittuja yhteyksiä. Vaikuttaa siltä, että asuinympäristöt tarjoavat hyvinkin erilaisia kehitysympäristöjä lapsille ja ylipainon riski kasvaa ennen kouluikää etenkin sosioekonomisesti huono-osaisilla asuinalueilla. Tästä syystä saatuja tutkimustuloksia olisi tärkeää hyödyntää kaupunkisuunnittelussa ja terveyttä edistävien ympäristöjen rakentamisessa, jotta eriarvoisuus vähenisi jo lapsuudessa.

Kirjoitus perustuu julkaisuun:

Rautava S, Turta O, Vahtera J, Pentti J, Kivimäki M, Pearce J, Kawachi I, Rautava P, Lagström H. Neighborhood socioeconomic disadvantage and childhood body mass index trajectories from birth to 7 years of age. Epidemiology 2022;33:121-130. doi: 10.1097/EDE.0000000000001420.

Lähdeviitteet

1 World Health Organization. WHO European regional obesity report 2022. https://www.euro. who.int/en/publications/abstracts/who-european-regional-obesity-report-2022.

2 THL. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2020. Tilastoraportti 37/2021. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lasten-ja-nuorten-ylipaino-ja-lihavuus.

3 Lippert AM. Stuck in Unhealthy Places: How Entering, Exiting, and Remaining in Poor and Nonpoor Neighborhoods Is Associated with Obesity during the Transition to Adulthood. J Health Soc Behav 2016;57:1-21.

4 Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 8.8.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

5 Kivimäki M, Vahtera J, Tabák AG ym. Neighbourhood socioeconomic disadvantage, risk factors, and diabetes from childhood to middle age in the Young Finns Study: a cohort study. Lancet Public Heal 2018;3:e365-e373.

6 Lagström H, Halonen JI, Kawachi I ym. Neighborhood socioeconomic status and adherence to dietary recommendations among Finnish adults: A retrospective follow-up study. Health Place 2019;55:43-50.

7 Duncan DT, Sharifi M, Melly SJ ym. Characteristics of walkable built environments and BMI z-scores in children: Evidence from a large electronic health record database. Environ Health Perspect. 2015;122:1359-1365.

8 Jia P, Xue H, Cheng X ym.. Association of neighborhood built environments with childhood obesity: Evidence from a 9-year longitudinal, nationally representative survey in the US. Environ Int. 2019;128:158-164.