Usein sanotaan, että asioita oppii todella arvostamaan vasta, kun ne menettää. Kahden pandemiavuoden jälkeen oli upeaa lähteä paikan päälle Euroopan lihavuustutkimuksen kokoukseen (ECO Zoom forward 2022) Maastrichtiin. Kongressi keräsi keväiseen Hollantiin, aivan Belgian rajalle, 1500 osallistujaa ympäri maailmaa. Maastrichtin historiallinen kaupunki tarjosi matkaajille parastaan: kaupungin pitkä historia näkyi kaduilla upeissa eri aikakausilta olevissa rakennuksissa, jotka levittäytyivät Maas-joen molemmin puolin. Kesäinen Hollanti helli suomalaislääkäriä: kukat, hehkuva luonto, lämpö ja aurinko tuntuivat upealta kylmän kevään jälkeen.
Matka-apuraha mahdollistaa tuoreimpien tutkimustulosten jakamisen
ECO (European Congress on Obesity) on kongressi, jossa keskitytään nimenomaan lihavuustutkimukseen. Tänäkin vuonna mukana oli tutkijoita niin perustutkimuksen kuin kliinisenkin tutkimuksen puolelta. Kokous järjestettiin tänä vuonna yhdessä lihavuuskirurgien kanssa, joten tarjolla oli myös paljon tietoa leikkaushoitoihin liittyen. Suomen lihavuustutkijoiden yhdistyksen matka-apurahan myötä myös minulla oli mahdollisuus osallistua kokoukseen ja esitellä tuloksiamme RADIEL-tutkimuksesta: äidin raskaudenaikainen lipidiprofiili näyttää olevan yhteydessä lapsen varhaiseen kasvuun.
Erilaiset lihavuuden taustat tulisi huomioida
Niin luennoilla kuin kahvitaukojenkin keskusteluissa tuli vahvasti esille lihavuus kroonisena sairautena.Lihavuus ei kuitenkaan ole vain yksi sairaus, vaan jo nyt alustavien tutkimusten mukaan se voidaan jakaa neljään ryhmään. Acosta ja kollegat(1) jaottelivat 450 tutkittavaa mm. kylläisyystunteen, liikunnan, syömiskäyttäytymisen ja kehon koostumuksen perusteella neljään ryhmään: ”hungry brain” (jatkuva nälän kokeminen), ”emotional hunger” (tunnesyöminen), ”hungry gut” (kylläisyyden tunteen puuttuminen) ja ”slow burn” (hidastunut aineenvaihdunta). Vuoden mittaisen hoitojakson aikana tässä satunnaistetussa tutkimuksessa puolet tutkittavista sai ”lihavuustyypin” mukaista hoitoa (fentermiini-topiramaatilla, bupropioni-naltreksonilla, liraglutidilla tai fentermiinillä) ja puolet tavanomaista lääkehoitoa. Tutkimuksen päätyttyä kohdennettua hoitoa saaneilla paino oli pudonnut 16%, joka oli 1.75 kertaa enemmän kuin tavanomaisella lähestymistavalla hoidetuilla.
Uudet lihavuuden lääkehoidot tulevat muuttamaan maailmaa
Lihavuuden lääkehoito kehittyy nyt uskomatonta vauhtia ja lääkehoito olikin monien luentojen keskipisteenä. Näyttääkin, että lääkkeistä saadaan varteenotettava kilpailija lihavuusleikkauksille. Suomen markkinoille odotetuimpia tällä hetkellä lienevät semaglutidi 2.4 mg, jolla on raportoitu STEP-tutkimuksissa jopa 17 % painonlaskua sekä tirtsepatidi, jonka tulokset 23 % painonlaskulla ovat suorastaan huikeita. Näiden lisäksi USAssa on jo käytössä 15 % painonlaskuun johtanut fentermiini-topiramaatti yhdistelmä, jonka pitäisi päätyä myös Suomen markkinoille toivottavasti vuoden 2023 aikana. Odotan innolla, että pääsemme tarjoamaan näitä hoitoja myös potilaillemme Suomessa.
Terveydenhuollon henkilökunta tärkeässä roolissa lihavuuden stigman syntymisessä
Hoidon onnistumiselle on kuitenkin yksi merkittävä este – lihavuuteen liittyvä stigma. Valitettavasti me lääkärit olemme keskeisiä sen syntymisessä. Sisäiset oletukset ja asenteet näkyvät käyttäytymisessämme ja välittyvät potilaalle. Potilaat, joilla on lihavuutta, saavat tutkimusten mukaan vähemmän aikaa lääkäreiltä, heitä pidetään herkemmin lääkevastaisina, ja lääkärit herkästi syyttävät kaikkien oireiden taustalta ylipainoa. Esimerkiksi hengenahdistukseen määrättiin lääkkeitä 5 %:lle niistä, joilla oli ylipainoa, kun taas muista potilaista lääkitystä sai 23 %. Stigma aiheuttaa paljon enemmän kuin ”pahaa mieltä”: stressivaste nostaa kortisolitasoa ja verenpainetta, energiansaanti kasvaa, liikunta vähenee ja paino nousee entisestään, ja lisäksi tyypin 2 diabeteksen ja sydänsairauksen riski lisääntyy.
Tiedeyhteisö inspiroi ja kannustaa
Näiden etävuosien jälkeen oli vihdoinkin upeaa olla kasvotusten tapaamassa kollegoita. Tapasin esimerkiksi upeita nuoria tutkijoita Suomesta, ja saimme pystyyn mahtavan verkoston raskausaikaa ja lasten lihavuutta tutkivista kollegoista. Oli myös erittäin antoisaa tavata samoista asioista kiinnostuneita kollegoita ympäri maailmaa. Ajatusten vaihto rikastuttaa tulevia tutkimusideoita, syventää tietämystämme ja auttaa myös hahmottamaan oman tutkimuksen vahvuuksia ja kehityskohteita. Monta kokemusta rikkaampana ja viisaampana on hyvä näin syksyn tullen tarttua uusiin tutkimusideoihin ja tarjota toivottavasti entistä tehokkaampia hoitoja potilaille.
- Acosta, A., Camilleri, M., Abu Dayyeh, B., Calderon, G., Gonzalez, D., McRae, A., Rossini, W., Singh, S., Burton, D. and Clark, M.M. (2021), Selection of Antiobesity Medications Based on Phenotypes Enhances Weight Loss: A Pragmatic Trial in an Obesity Clinic. Obesity, 29: 662-671. https://doi.org/10.1002/oby.23120)
