By Jatta Salmela

Yli 20-vuotisen seurannan aikana Helsinki Health Study(HHS) -tutkimushanke on tuottanut satoja epidemiologisia julkaisuja, joista kymmenet käsittelevät kehonpainoa, painonmuutoksia ja lihavuutta sekä näiden riskitekijöitä. Ryhmässämme työskentelee niin ravitsemustieteen, lääketieteen, terveystieteen, sosiologian, yhteiskuntapolitiikan kuin taloustieteenkin ammattilaisia. Uusin käynnissä oleva laadullinen tutkimuksemme pyrkii syventämään ymmärrystämme lihavuuden sosioekonomisesta eriarvoisuudesta yksilön näkökulmasta.

Mitä Helsinki Health Study tutkii?

HHS-kohorttitutkimus on tutkinut jo yli 20 vuoden ajan Helsingin kaupungin nykyisten ja entisten työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä kuten elintapoja, työoloja ja sosioekonomisia olosuhteita. Tutkimusta tehdään Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osastolla, mutta yhteistyötä tehdään laajasti kotimaassa ja kansainvälisesti. HHS-tutkijoiden koulutustaustat ovat hyvin monitieteiset: taustakoulutuksista löytyy niin ravitsemustiedettä, lääketiedettä, terveystiedettä, sosiologiaa, yhteiskuntapolitiikkaa kuin taloustiedettäkin. Tutkimushankkeen johtajana toimii lääketieteellisen sosiologian professori Tea Lallukka ja varajohtajana sosiaalipolitiikan professori Anne Kouvonen (valtiotieteellinen tiedekunta).

Kehonpainoon ja lihavuuteen liittyviä kansainvälisiä ja kansallisia julkaisuja on HHS-historian aikana kertynyt jo useita kymmeniä, ja mukaan mahtuu myös lihavuuteen keskittyviä väitöskirjoja ja opinnäytetöitä. Lihavuusaiheiset tutkimukset ovat käsitelleet muun muassa lihavuuden yhteyksiä elintapoihin, mielenterveyteen, kipuun, työ- ja toimintakykyyn, sairauspoissaoloihin ja sosioekonomisiin olosuhteisiin. Pitkä seuranta-aika on mahdollistanut myös näissä tapahtuvien muutosten ja kehityskulkujen tarkastelun.

HHS-tutkimusryhmä

Tutkimuksen aineistot

HHS-tutkimusaineistot koostuvat kysely- ja rekisteriaineistoista sekä uusimpana myös laadullisista haastatteluaineistoista. HHS-tutkimus sai alkunsa jo 1990-luvun puolivälissä, jolloin tutkimusryhmän perustajat, nykyiset lääketieteellisen sosiologian emeritusprofessorit Eero Lahelma ja Ossi Rahkonen, lähtivät suunnittelemaan hanketta. Vuosina 2000–2002 Helsingin kaupungin 40–60-vuotiaille työntekijöille (nk. ikääntyvien kohortti) lähetettiin heidän terveyttään ja hyvinvointiaan laajasti kartoittavat kyselyt, ja seurantaa on jatkettu 5–7 vuoden välein aina tähän päivään asti. Vuonna 2017 kyselyt laajennettiin koskemaan myös kaupungin alle 40-vuotiaita työntekijöitä (nk. työikäisten kohortti). Kyselyaineistoja on yhdistetty työnantajan ja kansallisiin rekistereihin (mm. Kelan, Eläketurvakeskuksen ja THL:n rekistereitä), mikä on mahdollistanut tutkimuksen laajentamista muun muassa sairauspoissaolo-, lääke- ja syöpätutkimukseen.

Tulokset tarjoavat tietoa ja työkaluja työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen

Useat HHS-tutkimukset ovat osoittaneet, että sosioekonominen huono-osaisuus on selvästi yhteydessä painonnousuun ja lihavuuteen (1–4). Väitöstutkimuksessani havaitsin, että lihavuuden sosioekonominen eriarvoisuus alkaa jo lapsuudesta, ja eriarvoisuus näyttäisi kasvavan aina keski-iän yli (4). Kansanterveyden edistämisen ja terveyserojen kaventamisen näkökulmasta olisikin ensisijaisen tärkeää, että lihavuuden ennaltaehkäisyssä huomioitaisiin erityisesti sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat yksilöt ja perheet.

Lihavuuden yhteydet työterveyteen ovat niin ikään olleet erityisen kiinnostuksen kohteena HHS-tutkimuksissa. Anna Svärdin ja Eira Roosin väitöstutkimukset osoittivat painonmuutosten ja lihavuuden lisäävän riskiä mielenterveysperusteisiin ja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista aiheutuviin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin (5,6). Sen sijaan työolojen ei Roosin tutkimuksessa yleisesti ottaen havaittu olevan yhteydessä painonnousuun ja lihavuuteen. Myös muut HHS-tutkimukset ovat osoittaneet työolojen olevan vain heikosti yhteydessä painonnousuun ja lihavuuteen (7–9). Tuloksista huolimatta työolojen merkitystä työntekijöiden hyvinvoinnille ei voine väheksyä, ja esimerkiksi vasta julkaistun tutkimuksemme mukaan kuormittavien työolojen ja lihavuuden yhteysvaikutukset sairauspoissaoloihin ovat suuremmat kuin tarkasteltaessa näitä riskitekijöitä itsenäisesti (10).

Myös lihavuus ja uni ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Peppi Haario osoitti väitöstutkimuksessaan (11), että sekä lyhyt unen kesto että unettomuusoireet yhdistyivät painonnousuun, erityisesti naisilla. Lihavuus myös lisäsi riskiä unettomuusoireiden lisääntymiselle 5–7 vuoden seurannan aikana.

Jatta Salmela esittelee HHS-tutkimuksesta tehtyä posteriaan Dublinin ECO 2023 -kongressissa.

Seuraa meitä Twitterissä ja tule kuulemaan uusista tutkimustuloksistamme!

HHS-tutkimushanke jatkuu ja uusia seurantakyselyitä on tarkoitus lähettää myös tulevina vuosina niin työikäisten kuin ikääntyvienkin kohortille. Täten saamme entistä enemmän tutkimusnäyttöä siitä, miten työikäisten ja eläkeläisten paino kehittyy, eroavatko näiden kahden hyvin erilaisessa elinympäristössä eläneiden kohorttien painonkehitykset toisistaan, ja mitkä tekijät selittävät mahdollisia eroja. Seurannan jatkuessa vahvistuu myös entistä “kovempien” vasteiden kuten työkyvyttömyyseläköitymisen ja kuolleisuuden tutkiminen.

Uusimpana HHS-tutkimuksen alahankkeena olemme aloittaneet laadullisen Elintavat ja paino -haastattelututkimuksen, jossa selvitämme työikäisten ja eläkeläisten käsityksiä ja kokemuksia painonhallinnasta sekä sitä tukevista ja hankaloittavista tekijöistä. Tavoitteenamme on syventää ymmärrystämme painonhallinnan ja lihavuuden taustatekijöistä, erityisesti lihavuuden sosioekonomisen eriarvoisuuden näkökulmasta: miten erilaisista taustoista tulevat yksilöt kuvaavat painonhallintaansa, millaisia asenteita ja käsityksiä heillä on painonhallintaa ja lihavuutta kohtaan, ja millaisia kokemuksia heillä on esimerkiksi terveyspalveluiden käytöstä.

Eläkeläisten haastattelut on jo saatu päätökseen, ja ensimmäinen tieteellinen artikkeli eläkeläisten kokemuksista terveydenhuollossa painonhallintaan ja lihavuuteen liittyen on lähetetty vertaisarviointiin. Työikäisten haastattelut ovat parhaillaan käynnissä, ja odotamme jo innolla, että pääsemme analysoimaan myös näitä aineistoja! Kannattaa jäädä siis seuraamaan tulevia tutkimustuloksiamme, joista tiedotamme ainakin hankkeemme nettisivuilla ja Twitter-tilillä.

HHS-tutkijat Dublinin ECO 2023 -kongressissa: oikealta Tea Lallukka, Anu Joki ja Jatta Salmela.

Annamme mielellämme lisätietoa tutkimuksesta! Voit lähettää sähköpostia osoitteeseen kttl-hhs@helsinki.fi tai ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen (jatta.salmela@helsinki.fi).

Jatta Salmela

TtM, ETM, FT

Tutkijatohtori Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osastolla

Salmela: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/333952
Svärd: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/299346

Roos: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/136285

Haario: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152633

Julkaisuviitteet:

1. Laaksonen M, Sarlio-Lähteenkorva S, Lahelma E. Multiple dimensions of socioeconomic position and obesity among employees: The Helsinki Health Study. Obes Res 2004; 12(11):1851–8.
2. Loman T, Lallukka T, Laaksonen M, ym. Multiple socioeconomic determinants of weight gain: the Helsinki Health Study. BMC Public Health 2013;13:259.
3. Hiilamo A, Lallukka L, Mänty M, ym. Obesity and socioeconomic disadvantage in midlife female public sector employees: a cohort study. BMC Public Health 2017;17(1):842.
4. Salmela J. Socioeconomic circumstances from childhood to adulthood and body mass index trajectories: a Finnish occupational cohort study. Helsingin yliopisto, Unigrafia 2021. Väitöskirja.
5. Svärd A. Body weight and mental health: a follow-up study on health functioning and work disability. Helsingin yliopisto, Unigrafia 2019. Väitöskirja.
6. Roos E. Obesity, weight change and work disability: a follow-up study among middle-aged employees. Helsingin yliopisto, Unigrafia 2014. Väitöskirja.
7. Lallukka T, Laaksonen M, Martikainen P, Sarlio-Lähteenkorva S, Lahelma E. Psychosocial working conditions and weight gain among employees. Int J Obes (Lond) 2005;29(8):909–15.
8. Lallukka T, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen, ym. Associations of job strain and working overtime with adverse health behaviors and obesity: evidence from the Whitehall II Study, Helsinki Health Study, and the Japanese Civil Servants Study. Soc Sci Med 2008;66(8):1681–98.
9. Niskanen R, Holstila A, Ossi Rahkonen, ym. Changes in working conditions and major weight gain among normal- and overweight midlife employees. Scand J Work Environ Health 2017;43(6):587–94.
10. Svärd A, Lallukka T, Oakman J, Roos E, Ervasti J, Salmela J. The Joint Contributions of Overweight/Obesity and Physical and Mental Working Conditions to Short and Long Sickness Absence among Young and Midlife Finnish Employees: A Register-Linked Follow-Up Study. Obes Facts 2024;17(1):37–46.
11. Haario P. Sleep, health behaviours and weight among ageing employees: A follow-up study. Helsingin yliopisto, Unigrafia 2014. Väitöskirja.