Ruokkiiko huono omatunto huuhaan levittämistä?

Toimittaja, terveysviestinnän tutkija Ulla Järvi

“Neidonhiuspuu parantaa muistia ja auttaa aivosoluja uusiutumaan”

(Magneettimedia 21.8.2016)

“6 terveysskandaalia, joista Yhdysvaltain hallitus ei halua sinun tietävän”

(Magneettimedia 19.8.2016)

“Ravintovalistus ei uppoa millään – suomalaisten ruokavalio korkeintaan keskitasoa”

(Yle, www-uutiset 18.8.2016)

Elokuiset otsikot kertovat yhtä paljon suomalaisesta mediasta kuin median yleisöstä. Tallaisten otsikoiden uskotaan herättävän meidät. Heräämistä puolestaan seuraa otsikoiden klikkaaminen auki. Juttuihin sisältyy vahva asenteellinen viesti: “Lue tämä, usko, ota opiksesi ja paranna tapasi!”

On mielenkiintoista, miksi juuri terveydestä ja ravitsemuksesta kertovat jutut ovat edelleen varsin valistushenkisiä – aina yleisön syyllistämiseen asti.

Olemmehan terveempiä kuin koskaan, syömme terveellisemmin ja monipuolisemmin kuin koskaan ja elämme terveinä pidempään kuin koskaan. Voisi siis kuvitella, että terveysjututkin kiittäisivät kansaa.

Vaan ei, yhä meidän pitää harjoittaa itseruoskintaa – niin asiantuntijoiden kuin heidän viestejään välittävien ja muokkaavien toimittajienkin. Usein kuulee asiantuntijoiden harmittelevan, miksi heidän peruspositiivisesta viestistä otsikkoon poimitaan vain se negatiivinen yksityiskohta, jonka he haastattelussaan tulevat maininnneeksi.

Onhan toki totta, että ruokavalioissamme on yhä paljon parantamisen varaa. Karttuva tutkimus tuo koko ajan uutta tietoa ja uusia otsikoita.

On kuitenkin aihetta miettiä, millaisia seurauksia toistuvilla moitteilla on. Moitteesta kun kaikuu paternalistinen sävy, ja isällinen neuvominen valitettavasti ärsyttää useampia aikuisia.

Joitakin se ärsyttää niin paljon, että he kääntyvät neuvojiaan vastaan.

Kääntäessään selkänsä asiantuntijoille ja tieteen auktoriteeteille ihmiset kohtaavat huuhaa-uutisten ja valesivustojen maailman, joka ruokkii ihmisten toiveita, pelkoja, jopa vihaa. Voisiko neidonhiuspuu-tuotteiden nauttiminen auttaa, jos en kerran omilla elämäntavoillani pysty täyttämään vaativampien asiantuntijoiden vaatimuksia?

Sitä paitsi, salaliittoja se on maailma kumminkin täynnä!

Miksi sitten neidonhiuspuu mieluummin kuin kuidut? Miksi salaliitto mieluummin kuin tieteen liitto?

Tästä on olemassa useita teorioita, mutta osittain kyse on varmasti perinteisestä Daavid ja Goljat -asetelmasta. Tiedeyhteisön enemmistö ja asiantuntijat näyttäytyvät suurena ja yhtenäisenä auktoriteettina, jota “vastaan” huuhaa- ja valesivustot hyökkäävät ikään kuin “pienen ihmisen” puolustajina.

Huuhaan ja valheen lietsojat puhuvat “valtamediasta” ikään kuin vastuulliset, perinteiset tiedotusvälineet muodostaisivat jonkun valtakeskittymän. Vale- ja vihasivustot puhuvat itsestään “vastamediana”, vaikka ne todellisuudessa toimivat vain tietoa vastaan, eivät sen puolella.

Lopulta kyse tiedon ja valheen välisestä kamppailusta, jossa vale pukeutuu puhtaan Davidin kaapuun ja syyttää tietoa pahaksi Goljatiksi. Siksi nykyisessä keskustelukulttuurissa soisin tieteen asiantuntijoiden ja asiallisten tiedotusvälineiden asettuvan tavallisen ihmisen puolelle entistä selkeämmin.

Ulla Järvi

Kirjoittaja on Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri ja Tiedetoimittaja-lehden päätoimittaja, joka on myös terveysviestinnän tutkija ja Julkisen sanan neuvoston jäsen (2014–2016).