Ensi viikolla 15.4. koittaa Suomen Lihavuustutkijoiden kevätseminaari, joka tänä vuonna järjestetään yhdessä Fin-HIT -tutkimuksen kanssa. Koko päivä on pyhitetty lasten lihavuudelle ja sen tutkimukselle. Aihe on tietenkin ajankohtainen ja tärkeä, mutta mistä ajatus yhteisseminaariin syntyi ja miten aihe löytyi? Entä keitä ovat ihmiset tämän tutkimustietoa täynnä olevan päivän takana?

Pääsin haastattelemaan suoraan naisia kevätseminaarin järjestäjien ydinporukassa: Heli Viljakainen (Fin-HIT tutkimus, Folkhälsanin tutkimuskeskus) ja Paula Häkkänen (SLT ry hallitus, HUS Perusterveydenhuollon yksikkö ja Helsingin kaupunki, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto)

Mistä syntyi ajatus tehdä yhteisseminaari?

Fin-HIT-tutkimusryhmän aihepiirit liittyvät laajasti lasten ja nuorten lihavuuteen ja ryhmän tavoitteena on omalta osaltaan lisätä tutkimuksen sekä tutkitun tiedon näkyvyyttä. Heli otti viime syksynä yhteyttä SLT hallitukseen, ja ehdotti yhteisseminaaria lasten lihavuudesta. Hallitus oli yksimielisen innostunut ehdotuksesta. Kevätseminaarin suunnittelu oli juuri työn alla ja tästä muodostui luonteva ja kiinnostava tilaisuus toteuttaa koulutus muiden kanssa yhteistyössä. Folkhälsanilta löytyi paljon alalle vihkiytyneitä tutkijoita, sekä sopiva sali striimausmahdollisuuksineen. Lähtökohdat olivat siis erinomaiset.

Miksi juuri lasten lihavuus?

Lasten lihavuus on hyvin ajankohtainen ja kansanterveydellisesti merkittävä aihe. Aiheeseen löytyy monta katsantokantaa: liikunnan, ravitsemuksen, genetiikan ja yhteiskuntatieteiden puolelta. Vuoropuhelu eri alojen tutkijoiden ja asiantuntijoiden välillä on tärkeää, jotta ennaltaehkäisyyn saadaan uusia toimivia työkaluja.

Miten puhujat valikoituivat?

Elintavat lasten lihavuuden taustalla valikoituivat keskeiseksi aiheeksi jo varhaisvaiheen keskusteluissa. Aihetta haluttiin lähestyä myönteisestä ja kannustavasta näkökulmasta ja ennen kaikkea suojaavien tekijöiden, ei riskitekijöiden kautta: miten hyvää saadaan aikaiseksi ja ylläpidetään. Tämän lähestymistavan piti toiveiden mukaan näkyä myös otsikossa. Seminaarin saaman ennakkosuosion perusteella ehkä näin taisi käydäkin.

Aiheet teemojen alle muotoutuivat sen perusteella, mitä tuoretta ja kiintoisaa tutkimusta teeman alle voi kerätä. Fin-HIT tutkijaryhmän kautta löytyi monipuolisesti asiantuntijuutta, jota täydennettiin SLT ry:n kontaktien avulla. Puhujiksi toivottiin laaja-alaisesti ammattilaisia niin Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta, SLT ry:n jäsenistöstä kuin yliopistomaailmasta laajemminkin. Paula oli juuri viimeistelemässä väitöskirjaansa ja siten mahdollisuus tulla kertomaan omasta tutkimusaiheesta oli myös houkutteleva.

Luentopyyntöjä esitimme kaikki omille kontakteillemme, kieltäytymisiä emme juurikaan saaneet. Puhujathan ensin esitystensä otsikoilla herättävät kiinnostuksen ja sitten omilla esityksillään oikeasti tekevät tämän seminaarin. Me järjestäjinä vain mahdollistamme tämän. Puhujille siis erityiskiitos!

Miten aiotte selättää virtuaalikokouksen tuomat haasteet?

Ammattilaiset hoitavat striimauksen käytännön järjestelyt, jotta tiedämme asioiden sujuvan jouhevasti ja voimme itse keskittyä sisältöön, puheenjohtajan rooleihin ja seuraamaan chattiä aktiivisesti. Pyrkimyksenämme on toteuttaa osallistava seminaari, jossa ehtii ja saa kysyä ja kommentoida. Haluamme panostaa siihen, että chatin kautta osallistujat saavat äänensä kuuluviin ja kaikki kokevat olevansa osallisia.

Mitä teidän mielestä yhteiskunnassa pitäisi tehdä juuri nyt lasten lihavuuden ehkäisemiseksi?

Lasten lihavuus liittyy voimakkaasti eriarvoisuuteen. Osin lihavuus kehittyy perheiden riittämättömien mahdollisuuksien ja voimavarojen pohjalta. Se on myös itsessään eriarvoistava sekä sosiaalisesti että terveyden kannalta. Tämän perusteella lapsiperheiden hyvinvointiin ja kaikkien lasten osallisuuden vahvistamiseen tähtäävät toimet ovat tärkeitä. Tätä työtä voi ja pitääkin tehdä monella tasolla. Niin poliittiset ja verotukseen liittyvät päätökset kuin yksittäiset lasten ja perheiden kohtaamiset voivat tavoitella voimaantuneita perheitä ja minäpystyviä lapsia.

Äitiys- ja lastenneuvolassa on hyvä tilaisuus tarjota tukea koko perheelle ja pyytää ravitsemusterapeuttia tai muita erityistyöntekijöitä mukaan perheen tarpeiden mukaisesti. Isät olisi myös saatava neuvolaan mukaan. Resursseja pitäisi myös kohdentaa entistä enemmän kouluterveydenhuoltoon, joka tavoittaa kokonaisia ikäryhmiä. On tärkeää tunnistaa varhain ne lapset, joiden paino on nousujohteinen ja ne, jotka jättäytyvät ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluista.  Lasten kanssa on tärkeää keskustella heidän arjestaan ja elintavoistaan – myös henkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Koulupsykologin tai -kuraattorin roolia voisi myös lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa vahvistaa.  Kaikki tämä työ vaatii luonnollisesti hienovaraisen otteen.

Liikuntaharrastukset voisi myös mahdollistaa heti koulupäivän jälkeen, esim. koulun tiloissa tai lähiympäristössä siten, että vanhemmat säästyvät kuljetusrumbalta.  Ylipäänsä iltapäivätoimintaa voisi laajentaa kattamaan kaikki alakoululuokat, jotta kaikille löytyisi mielekästä tekemistä koulupäivän jälkeen, ilman liiallista ruutuaikaa tai yksin kotona oleskelua. Lisäksi kaikille olisi tarjolla terveellinen välipala. Valitettavan usein harrastukset ovat kalliita, mikä rajoittaa erityisesti vähävaraisten perheiden osallistumista. Oikein kohdennetuilla tuilla ja toimilla tätä kynnystä voitaisiin laskea. Pidämmekin Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa harrastamisen Suomen mallia hyvänä avauksena.

Toki vallitseva epidemiatilanne aiheuttaa omat haasteensa tällä hetkellä, mikä on hyvin valitettavaa, ja jälkityö lasten ja nuorten osalta voi kestää vielä pitkään. 

Tuleeko jatkossakin yhteistyötä Fin-HITin ja SLT ry kanssa?

Vaikea kuvitella, ettei yhteistyötä jossain muodossa jatkossa olisi. Intressimme ovat yhteiset ja jotkut meistä jopa toimivat aktiivisesti molemmissa organisaatioissa. Jos yhteisseminaarin suunnittelu voi kerran olla näin hauskaa, ei yhteistyötä kannata jättää tähän. Perinne tai seminaarisarjahan tästä voisi todellakin muodostua!

Mitä hyviä puolia yhteistyössä on ollut?

Tämän seminaarin järjestäminen on ollut molemmille osapuolille aivan erityisen mukavaa ja jopa hauskaa. Uusiin ammattilaisiin ja tutkijaryhmiin tutustuminen on kehittänyt kaikkien verkostoja ja opettanut uutta. Lihavuustutkijoiden kevätseminaarista muodostuu nyt iso tapahtuma ja Fin-HIT juhlaseminaarista samoin. Molemmat saavat kuulijakuntaa, joka ei välttämättä pelkästään toisen järjestämään seminaariin olisi löytänyt.

Hyötynä on tietysti myös itsestään selvänä vaivan ja kustannusten jakaminen; parhaimpana kuitenkin ajatusten ja ideoiden jakaminen. Erityisen mielenkiintoista on ollut havainnoida, miten tutkijan ja kliinikon omista näkökulmistaan tuomat huomiot ovat ikään kuin muodostaneet kolmannen ja uuden näkökulman. Tästä kolmannesta näkökulmasta on tämä seminaari tehty 😊.

Seminaariin on ilmoittautunut ennätysmäärä osallistujia. Mistä tämä mielestänne kertoo?

Ennätysmäärä ilmoittautuneita kertoo toki aiheen tärkeydestä ja ajankohtaisuudesta, mutta myös halusta ymmärtää ja olla osana lasten terveyden edistämisessä. Ammattilaiset toivovat tutkittua tietoa työnsä tueksi ja etäseminaariin osallistuminen on nähtävästi helppoa ja taloudellista kiireisille terveydenalan ammattilaisille – etäilyssä on siis puolensa!

Toisaalta se kertoo voimien yhdistämisen ja yhdessä tekemisen tärkeydestä. Oli kuulijoita 5 tai 500, on kokonaisuuden oltava antoisa. Silti suuri kiinnostus tuntuu myönteisellä tavalla nostavan tekemisen vaatimustasoa entisestään – järjestäjät haluavatkin tarjota osallistujille mahdollisimman onnistuneen ja mieleenpainuvan seminaaripäivän.

Fin-HIT-tutkijatiimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n puolesta lämpimästi tervetuloa kevätseminaariin 15.4.!

Kevätterveisin,

Emilia Huvinen (SLT ry nettivastaava), Paula Häkkänen ja Heli Viljakainen

sekä Koko järjestelytiimi: Patrik Borg, Elina Engberg, Paula Häkkänen, Sohvi Lommi, Catharina Sarkkola ja Heli Viljakainen