Ylipaino ja lihavuus ovat kasvavia kansanterveysongelmia ympäri maailman. Tuoreen arvion mukaan vuoteen 2035 mennessä jopa yli puolet väestöstä elää ylipainon tai lihavuuden kanssa. Lihavuus lisää merkittävästi sairastavuutta ja kuolleisuutta sekä terveydenhuollon kustannuksia. Lihavuuden hoitamisesta on monia hyötyjä: riski sairastua esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja sydän- ja verisuonitauteihin pienenee, ja lisäksi arjen toimintakyky ja elämänlaatu paranevat.
Ruokavalio ja liikunta liitetään läheisesti painoon, mutta viime vuosina myös unen merkitys painonhallinnassa on noussut tärkeäksi osaksi keskustelua. Tutkimukset ovat osoittaneet, että univaje ja unirytmin häiriöt vaikuttavat elimistön aineenvaihduntaan, ruokahaluun ja energiankulutukseen. Siksi riittämätön tai huonolaatuinen uni voi vaikeuttaa painonhallintaa.
Digitaalinen Terveyslaihdutusvalmennus tarjoaa kokonaisvaltaista tukea
Unen ja painonhallinnan välistä yhteyttä on tutkittu myös koko Suomen kattavassa digitaalisessa Terveyslaihdutusvalmennuksessa, joka on Helsingin yliopistollisessa sairaalassa kehitetty vuoden mittainen elämäntapainterventio. Valmennus on suunnattu aikuisille, jotka ovat halukkaita sitoutumaan verkkopohjaiseen ohjelmaan ja joiden painoindeksi on vähintään 30 kg/m2 tai vähintään 27 kg/m2, mikäli henkilöllä on jokin liitännäissairaus. Ohjelmassa huomioidaan monia painonhallintaan vaikuttavia tekijöitä, kuten ruokavalio, liikunta, mielen hyvinvointi ja palautuminen. Lisäksi uni on nostettu yhdeksi painonhallinnan kulmakiveksi. Osallistujia ohjataan kiinnittämään huomiota esimerkiksi säännöllisiin nukkumaanmeno- ja heräämisaikoihin, iltaruokailun keventämiseen sekä rentoutumiskeinoihin. Kokonaisvaltaisen sisältönsä ja erilaisten viikkotehtävien lisäksi ohjelma tarjoaa henkilökohtaisen valmentajan tuen. Ohjelman läpikäyneet ovat saavuttaneet keskimäärin 4,6 %:n painonpudotuksen. Ohjelmaan pääsee mukaan lähetteellä, ja sen kustannukset kattaa osallistujan kotikunta.
Unen merkitys laihtumistulokseen Terveyslaihdutusvalmennuksessa
Terveyslaihdutusvalmennuksen yli 1800 osallistujaa käsittänyt tutkimus osoitti, että monet uneen ja vireyteen liittyvät tekijät vaikuttivat laihtumistulokseen ohjelman aikana. Tutkimuksessa havaittiin muun muassa, että alle seitsemän tunnin yöunet liittyivät heikompaan painonpudotustulokseen. Yli yhdeksän tunnin yöunet näyttivät puolestaan hidastavan vyötärönympäryksen kaventumista. Paras tulos saavutettiin 7–9 tunnin yöunilla, mikä on linjassa yleisen käsityksen kanssa.
Mitä voimme oppia?
Myös uniapnea osoittautui merkittäväksi tekijäksi. Uniapneasta kärsivät laihtuivat vähemmän kuin muut, mikä vahvistaa aiempaa tutkimusnäyttöä siitä, että uniapnea vaikeuttaa painonhallintaa. Lisäksi vuorokausirytmiltään iltavirkut onnistuivat painonpudotuksessa keskimäärin huonommin kuin aamuihmiset. Tämä voi johtua esimerkiksi myöhemmästä ruokailurytmistä, jonka tiedetään vaikeuttavan painonhallintaa. Aamuvirkkuuden lisäksi hyvä päiväaikainen vireystaso ennusti parempaa painonpudotusta.
Tutkimuksessa havaittiin myös myönteisiä muutoksia unen laadussa ja rytmissä ohjelman aikana: keskimäärin päiväaikainen vireys lisääntyi, säännöllinen unirytmi yleistyi ja iltavirkuiksi itsensä mieltävien osuus väheni. Tämä viittaa siihen, että digitaalinen elämäntapavalmennus voi auttaa osallistujia tunnistamaan ja muuttamaan myös unikäyttäytymistään, mikä puolestaan tukee painonhallintaa.
Terveyslaihdutusvalmennuksesta saadut tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että uni on merkittävä osa painonhallintaa. Ne osoittavat, että painonhallinta ei ole pelkästään ruokavaliota ja liikuntaa, vaan siihen liittyvät myös tekijät kuten uni, palautuminen ja arjen rytmi. Kun ihminen huomioidaan kokonaisuutena, mahdollisuudet onnistua ja ylläpitää saavutettuja tuloksia kasvavat. Digitaaliset ohjelmat, kuten Terveyslaihdutusvalmennus, voivat tarjota tähän laajamittaista ja kustannustehokasta tukea koko väestölle.
