Yksinäisyys ja painonhallinta: mitä uudet tutkimukset kertovat yksinäisyyden ja painonpudotuksen välisestä yhteydestä

Aila J. Ahola

Yksinäisyydellä tarkoitetaan yksilön subjektiivista tunnetta siitä, että hänen ystäväpiirinsä laatu tai määrä ei vastaa yksilön niille asettamia toiveita. Yksinäisyyttä tavataan usein myös lihavuuden yhteydessä, mutta normaalipainoon verrattuna yksinäisyydellä saattaa olla lihavuuteen yhdistettynä osittain erilaiset taustasyyt ja pitkäaikaisseuraukset. Ylipainoon yhdistetty stigma saattaa esimerkiksi vaikeuttaa ystävyyssuhteiden muodostumista, kun taas yksinäisyyden tunteeseen liittyvä masentuneisuus voi vaikeuttaa terveellisten elämäntapojen ylläpitämistä.

Mitä tutkimus kertoo yksinäisyyden yhteydestä painonpudotukseen?

Tutkimuksia yksinäisyyden vaikutuksesta painonpudotukseen on tehty toistaiseksi vähän, ja ne ovat keskittyneet lähinnä sosiaalisen eristäytymisen jaksoihin. Esimerkiksi COVID-19-pandemian aikana jopa 70 % lihavuuden kanssa elävistä koki vaikeuksia hallita painoaan sosiaalisen eristäytymisen ja arjen häiriöiden vuoksi.

Viime vuosina yksinäisyyteen liityviä teemoja on tutkittu HUS:n Vatsakeskuksessa kehitetystä digitaalisesta Terveyslaihdutusvalmennuksesta kerätyn potilasaineiston avulla. Terveyslaihdutusvalmennus on vuoden mittainen elämäntapainterventio, jossa yhdistyvät viikoittaiset verkkoharjoitukset ja henkilökohtainen valmennus. Valmennuksessa hyödynnetään useita terapeuttisia lähestymistapoja, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa, hyväksymis- ja omistautumisterapiaa sekä ratkaisukeskeistä terapiaa.

Yksinäisyys näkyy arjessa ja hyvinvoinnissa

Vuonna 2024 julkaistussa poikkileikkaustutkimuksessa oli mukana 2000 Terveyslaihdutusvalmennukseen osallistunutta. Yksinäisyyttä tutkittiin kolmiportaisella kysymyksellä: koen itseni yksinäiseksi (11,6 %), koen itseni jossain määrin yksinäiseksi (42,4 %), en koe yksinäisyyttä (46,0 %). Yksinäisyyttä kokevat olivat keskimäärin nuorempia ja heidän painoindeksinsä oli korkeampi kuin niillä, jotka eivät kokeneet yksinäisyyttä. Yksinäisyys yhdistyi suppeampiin ystäväverkostoihin: 16,8 % yksinäisistä kertoi, ettei heillä ole hyviä ystäviä, kun taas 4,7 % jossain määrin yksinäisyyttä kokevista ja 1,2 % yksinäisyyttä ei kokevista ilmoitti olevansa ilman hyvää ystävää.

Yksinäisyys heijastui myös muille elämänalueille. Yksinäiset esimerkiksi käyttivät enemmän terveydenhuollon palveluita ja olivat tyytymättömämpiä taloudelliseen tilanteeseensa, saavutuksiinsa ja perhe-elämäänsä. Muihin verrattuna he kokivat elämänsä kuormittavammaksi ja arvioivat lihavuuteen liittyvät haitat suuremmiksi, erityisesti psykologisen kuormituksen, heikon itsetunnon ja väsymyksen osalta. Myös energisyys ja fyysinen aktiivisuus olivat alhaisempia.

Faktorianalyysissä muodostui viisi hyvinvointiin liittyvää klusteria:

1. Kipu ja terveyspalveluiden käyttö
2. Elämäntyytyväisyys
3. Negatiiviset käsitykset lihavuudesta ja päiväaikainen väsymys
4. Fyysinen aktiivisuus
5. Lihavuus ja vähäinen liikunta.

Monimuuttujamallissa yksinäisyys liittyi matalampaan elämäntyytyväisyyteen ja korkeampiin pisteisiin klustereissa, joissa yhdistyivät negatiiviset käsitykset lihavuudesta ja päiväaikainen väsymys sekä lihavuus ja vähäinen liikunta.

Vaikuttaako yksinäisyys painonpudotukseen?

Toisessa tutkimuksessa selvitettiin 1537 osallistujan painonpudotustuloksia yksinäisyyden kokemisen näkökulmasta. Tulokset osoittivat, että vaikka yksinäisyys liittyi korkeampaan painoindeksiin, sillä ei ollut suoraa yhteyttä saavutetun painonpudotuksen määrään, vaan kaikissa kolmessa ryhmässä suhteellinen painonmuutos ohjelman aikana oli samansuuruinen. Yksinäisyyttä kokevat aloittivat ohjelman siis muita korkeammalla painoindeksillä, ja painonpudotuksesta huolimatta heidän painonsa pysyi koko ohjelman ajan ei-yksinäisiä korkeampana.

Mediaatioanalyysi paljasti kuitenkin, että yksinäisyys haittasi painonpudotusta epäsuorasti useiden mekanismien kautta. Psykologinen kuormitus ja alhainen vireystaso välittivät osan yksinäisyyden vaikutuksesta painonpudotukseen, samoin liitännäissairauksien määrä. Toisin sanoen yksinäisyyttä kokevilla oli suurempi sairastavuustaakka ja he kokivat lihavuuteen liittyvän enemmän haittaa, erityisesti henkistä kuormitusta ja vireyden laskua, jotka välillisesti heikensivät painonpudotustulosta.

Yhteenveto ja käytännön merkitykset

Tutkimukset osoittivat, että yksinäisyys on yhteydessä korkeampaan painoindeksiin, monisairastavuuteen, vähäisempään elämäntyytyväisyyteen ja lisääntyneeseen psykologiseen kuormitukseen. Näistä haasteista huolimatta digitaalinen Terveyslaihdutusvalmennus mahdollisti yhtäläisen painonpudotuksen yksinäisyyden kokemisesta riippumatta. Suurempi sairastavuustaakka sekä lihavuuteen liittyvä psykologinen kuormittavuus ja vireyden lasku haittasivat kuitenkin välillisesti painonpudotusta yksinäisyyttä kokevilla.

Tulokset tukevat käsitystä siitä, että elämäntapainterventioita suunniteltaessa yksilö tulisi huomioida kokonaisvaltaisesti. Yksinäisyyttä kokevien kannalta merkityksellisiä ovat ohjelmat, jotka tarjoavat henkilökohtaista tukea, luovat yhteyden valmentajaan ja vahvistavat osallistujien motivaatiota. Näin digitaaliset elämäntapainterventiot voivat parantaa painonpudotuksen onnistumismahdollisuuksia ja lisätä hyvinvointia yksinäisyyden kokemisesta huolimatta.