Äidin raskaudenaikaisen ruokavalion rasvanlaatu yhteydessä lapsen rasvaprosenttiin viiden vuoden iässä

Jelena Meinilä, ETM, FT

Elämämme ensimmäiset yhdeksän kuukautta koemme maailmaa äitimme kautta. Kohdunaikaisen elämän olosuhteet vaikuttavat myös tulevaan terveyteen. Ilmiössä riittää tutkittavaa emmekä esimerkiksi tunne raskauden aikaisen ravinnonsaannin merkitystä lapsen myöhempään lihavuuteen. Tuoreessa tutkimuksessamme havaitsimme, että raskausdiabeetikoilla korkeampi omega-3-rasvahappojen saanti oli yhteydessä suurempaan lapsen kehon rasvaprosenttiin, kun taas naisilla, joilla oli normaali sokeriaineenvaihdunta, yhteys oli päinvastainen. Raskauden aikainen tyydyttyneen rasvan saanti oli kuitenkin kaikilla naisilla yhteydessä lapsen suurempaan rasvaprosenttiin.

Lihavuuden ehkäisy vaatii muokattavien riskitekijöiden tunnistamista

Lasten ja nuorten lihavuus lisääntyy maailmanlaajuisesti. Suomessa alle kouluikäisistä pojista yli 25% ja tytöistä yli 15% on ylipainoisia tai lihavia. Lasten lihavuus on yhteydessä lapsuusajan heikentyneeseen elämänlaatuun, ja muun muassa sydän- ja verisuonitautien sairastavuuteen myöhemmin elämässä. Lihavuuden ehkäisyssä ensisijainen tavoitteemme tulee olla muokattavien riskitekijöiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen.

Äidin raskauden aikaisten elintapojen, kuten liikunta, tupakointi ja ruokavalio, tiedetään olevan yhteydessä lapsen terveyteen. Varhainen altistuminen huonolaatuiselle ruokavaliolle (esim. yli- tai aliravitsemus) altistaa lapsen liialliselle rasvakudoksen kertymiselle. On myös viitteitä siitä, että energiaravintoaineiden eli rasvojen, hiilihydraattien ja proteiinin suhteet ruokavaliossa ovat yhteydessä lapsen lihavuuteen. Halusimme selvittää, onko äidin raskauden aikainen energiaravintoaineiden saanti yhteydessä 5-vuotiaan lapsen painoindeksiin (ISO-BMI), vyötärö-pituussuhteeseen, kehon rasvamassaan ja rasvaprosenttiin.

Yhteensä 301 äiti-lapsiparia osallistui tutkimukseen

Tutkimukseen osallistui 301 äiti-lapsiparia. Äidit osallistuivat raskausdiabeteksen ehkäisy elintapamuutoksin (RADIEL) tutkimukseen raskausaikana, ja seurantatutkimukseen viisi vuotta synnytyksen jälkeen kutsuttiin myös lapset. Lähes joka toisella äideistä oli todettu raskausdiabetes raskausaikana. Ravintoaineiden saanti laskettiin molemmilla kolmen päivän ruokapäiväkirjoista. Tutkittavat ravintoaineet olivat hiilihydraatti, kuitu, sakkaroosi, proteiini, rasva, kertatyydyttymättömät rasvahapot, omega-3-rasvahapot ja omega-6-rasvahapot. Viisivuotiaana mitattiin myös lapsen pituus, paino, vyötärönympärys, rasvamassa ja rasvaprosentti.

Omega-3-rasvahappojen saannilla erilainen merkitys raskausdiabeetikoilla

Raskauden aikaisen ruokavalion rasvanlaatu oli yhteydessä viisivuotiaan lapsen kehon rasvamassaan ja rasvaprosenttiin. Yllättäen omega-3-rasvappojen osalta yhteys oli erilainen raskausdiabetesta sairastaneilla: raskausdiabeetikoilla korkeampi omega-3-rasvahappojen saanti oli yhteydessä suurempaan lapsen kehon rasvaprosenttiin, kun taas naisilla, joilla oli raskauden aikana normaali sokeriaineenvaihdunta, yhteys oli päinvastainen. Raskausdiabeetikoilta löydetty yhteys alkuraskauden omega-3-rasvahappojen saannin ja lapsen suuremman kehon rasvaprosentin välillä on uusi. Aikaisemmissa tutkimuksissa on tästä kuitenkin viitteitä ja tiedetäänkin, että raskausdiabeetikolla istukan omega-3-rasvahappojen aineenvaihdunta ja kulkeutuminen istukan läpi ovat poikkeavat verrattuna sokeriaineenvaihdunnaltaan normaaliin raskauteen. Nämä tekijät voivat selittää nyt löydettyä tulosta. Pehmeiden rasvojen, joihin omega-3-rasvahapot kuuluvat, suosiminen on joka tapauksessa tärkeää myös raskausdiabeetikoilla, koska omega-3-rasvahapot ovat välttämättömiä sekä äidin terveydelle, että sikiön kehitykselle. Optimaalinen omega-3-rasvahappojen saannin määrä raskausdiabeetikoilla vaatii lisätutkimusta.

Tyydyttyneen rasvan saantia kannattaa rajoittaa

Loppuraskauden ja koko raskauden aikainen suurempi tyydyttyneen rasvan saanti oli yhteydessä suurempaan lapsen rasvamassaan ja rasvaprosenttiin. Suurempi hiilihydraattien saanti taas oli yhteydessä pienempään viisivuotiaan rasvamassaan, mutta ei rasvaprosenttiin. Tuloksemme äidin tyydyttyneen rasvan saannin ja lapsen rasvaprosentin yhteydestä korostaa ravitsemussuositusten merkitystä raskausaikana. Tyydyttyneen rasvan saantia kannattaa siis rajoittaa. Suomalaisten yleisimpiä tyydyttyneen rasvan lähteitä ovat maitotalous- ja lihatuotteet sekä viljavalmisteet (esim. suolaiset ja makeat leivonnaiset).

Tulevaisuuden näkymiä

Nyt löydetty tulos olisi hyvä toistaa satunnaistetussa interventiotutkimuksessa, esimerkiksi analysoimalla jo olemassa olevien omega-3-interventioiden aineistoja. Tulevaisuudessa todennäköisesti tutkimme näkyvätkö nyt havaitut löydökset vielä 10-vuotiailla lapsilla. Olisi myös tärkeää tutkia onko eri omega-3-rasvahapoilla (alfalinoleenihappo, dokosaheksaeenihappo (DHA) ja eikosapentaeenihappo (EPA)) tai niiden eri lähteillä (kuten rypsiöljy ja rasvaiset kalat) merkitystä raskausdiabeetikon lapsen lihavuuden syntyyn. Näin voitaisiin saada tietoa esimerkiksi siitä tulisiko raskausdiabeetikon suosia joitain tiettyjä omega-3-rasvahappojen lähteitä.

Tutkittavaa siis vielä riittää, joten tässä vaiheessa raskausdiabeetikon kannattaa edelleen noudattaa nykyisiä raskausajan ravitsemussuosituksia ja raskausdiabeteksen Käypä hoito -suositusta. Riippumatta siitä onko todettu raskausdiabetes vai ei, kannattaa suosia täysjyväviljoja, kasviksia, marjoja, hedelmiä, ja kalaa lajeja vaihdellen (pois lukien hauki) sekä rajoittaa runsaasti suolaa, sokeria ja kovaa rasvaa sisältävien ruokien kulutusta. Leivän päälle ja ruoanvalmistuksessa kannattaa valita pehmeitä rasvoja kuten margariini ja rypsiöljy. Vaikka raskausajan terveellinen ruokavalio ei juuri poikkea muuten suositellusta ruokavaliosta, raskausaikana terveellisen ruokavalion merkitys korostuu.


Raskausaikana vältettävien ruokien lista löytyy myös täältä https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/turvallisen-kayton-ohjeet/

Kalalajien valinnassa auttaa https://wwf.fi/kalaopas/

Alkuperäinen tutkimus on julkaistu kansainvälisessä julkaisusarjassa International Journal of Obesity: https://doi.org/10.1038/s41366-021-00762-0


Jelena Meinilä (ETM, FT)

Tutkijatohtori Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla

Harrastukset:

  • Planetaarinen terveys, johon liittyvästä tutkimuksesta twiittaa tililtä @planetaarinen
  • Villapaitojen neulominen
  • Kiipeily
  • Hyvät ja vähän kehnommatkin sarjat

Viitteet:

WHO. Facts and figures on childhood obesity. 2020. http://www.who.int/end-childhood-obesity/facts/en/. Accessed 1 Feb 2020.

Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N, Levälahti E, Koskela T, Saari A, et al. Register of Primary Health Care Visits (Avohilmo) as data source for monitoring the prevalence of overweight among Finnish children. Finnish Med J. 2017;72:209–15.

Mourtakos SP, Tambalis KD, Panagiotakos DB, Antonogeorgos G, Arnaoutis G, Karteroliotis K, et al. Maternal lifestyle characteristics during pregnancy, and the risk of obesity in the offspring: a study of 5,125 children. BMC Pregnancy Childbirth. 2015;15:66–z.

Brei C, Stecher L, Meyer DM, Young V, Much D, Brunner S, et al. Impact of dietary macronutrient intake during early and late gestation on offspring body composition at birth, 1, 3, and 5 years of age. Nutrients. 2018;10:579.

Hakola L, Takkinen H, Niinistö S, Ahonen S, Erlund I, Rautanen J, et al. Maternal fatty acid intake during pregnancy and the development of childhood overweight: a birth cohort study. Pediatr Obes. 2017;12:26–37.

Donahue SM, Rifas-Shiman SL, Gold DR, Jouni ZE, Gillman MW, Oken E. Prenatal fatty acid status and child adiposity at age 3 y: results from a US pregnancy cohort. Am J Clin Nutr. 2011;93:780–8.

Pagán A, Prieto-Sánchez MT, Blanco-Carnero JE, Gil-Sánchez A, Parrilla JJ, Demmelmair H, et al. Materno-fetal transfer of docosahexaenoic acid is impaired by gestational diabetes mellitus. Am J Physiol Endocrinol Metab. 2013;305:826.

Prieto-Sánchez MT, Ruiz-Palacios M, Blanco-Carnero JE, Pagan A, Hellmuth C, Uhl O, et al. Placental MFSD2a transporter is related to decreased DHA in cord blood of women with treated gestational diabetes. Clin Nutr. 2017;36:513–21.

Shokry E, Marchioro L, Uhl O, Bermúdez MG, García-Santos JA, Segura MT, et al. Transgenerational cycle of obesity and diabetes: investigating possible metabolic precursors in cord blood from the PREOBE study. Acta Diabetol. 2019;56:1073–82.

Liisa Valsta, Niina Kaartinen, Heli Tapanainen, Satu Männistö ja Katri Sääksjärvi, (toim.). Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2018, 239 sivua. Helsinki 2018. ISBN 978-952-343-237-6 (painettu); ISBN 978-952-343-238-3 (verkkojulkaisu).

Raskausdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Leave a Reply

XHTML: You can use these tags: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>